Rahat eivät riitä

Säästäminen ei millään tunnu onnistuvan toiveiden mukaan. Olen karsinut menoja, enkä yleensäkään tuhlaile. Viivan alle jää kuitenkin todella vähän. Taitaa karu totuus olla, että tulot ovat liian pienet. Rahat kyllä riittävät perustarpeisiin ja välttämättömyyksiin, mutta ei juuri muuhun. Luulen, että jos olisin huonompi taloudenpitäjä, niin tilanne olisi vielä pahempi. Ihan jo tilastojen valossa kotitaloutemme tulot ovat pienet, palkkani on alle keskitason ja lisäksi olen kahden lapsen yksinhuoltaja. (Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 3111 euroa ja mediaaniansio 2776 euroa.) Ei kerta kaikkiaan ole, mistä nipistää enempää. Tietysi meillä on kaikki hyvin, mutta en ole tähän taloustilanteeseen tyytyväinen. Enkä edelleenkään keksi, mitä tekisin. En tiedä, miten voisin ansaita lisärahaa perhe-elämän ja oman jaksamisen kärsimättä.

Mielestäni menomme ovat kohtuulliset, ruuasta en ainakaan halua nipistää. Toki pitää muistaa, että osa ruokakuluista piiloutuu päivähoitomaksuihin, koska syömme arkisin kotona vain päivällisen ja iltapalan. Muihin menoihin kuuluvat esim. lääkkeet, lehtitilaukset (jotka olen katkaissut), lasten päiväkotiin/kouluun tarvitsemat rahat ja muut kertaluontoiset kulut. Vaatteisiin ja kenkiin menee toisinaan enemmän, toisinana vähemmän, kaksi kasvavaa lasta kuluttavat paljon. Taloutemme ei onneksi kaadu, vaikka esim. pyykkikone hajoaa, varalla on aina jonkin verran rahaa. Mielenkiintoista on, että olemme voineet myös matkustella ja remontoida. Korkojennousua en vielä pelkää, koska listaamassani summassa on mukana ekstraa, maksan joka kuukausi enemmän kuin alkuperäinen maksusuunnitelma edellyttää. Vielä jää väliä siihen, ettei 40% tuloista mene asumiseen. 

Selvää kuitenkin on, että esim. auton vaihtoa täytyy lykätä, tai ainakin harkita tarkoin. Lasten menot tulevat lisääntymään heidän kasvaessaan. Olen kyllä varautunut, ja tulen toimeen vähällä, mutta vakavissani yritän keksiä vaihtoehtoja. Tuntuu, että miten helppoa olisikaan, jos taloudessa olisi toinenkin aikuinen palkkoineen. Toki silloin osa menoistakin lisääntyisi.

Veroehdotus sentään lupailee ihan mukavaa joulua.