torstai 30. tammikuuta 2014

Puskuri tuli tarpeen

Olen jo maininnut, että haluan vaihtaa autoni. Se on nyt kyllä hyvin korjattu, ja se tuli kalliiksi. Auto oli ajokiellossa, joten korjaus oli välttämätön. Olen erittäin tyytyväinen, ettei talouteni keikahtanut pahasti, vaikka yllättäen tuli tämä noin tuhannen euron välttämätön meno. Olisin tietysti mieluummin käyttänyt rahat johonkin muuhun, mutta mielestäni puskuria säästetään juuri tällaisia tilanteita varten. Rahojen makuuttaminen tilillä ei ole järkevää, mutta jonkun verran on aina hyvä olla nopeasti saatavaa käteistä.

En edelleenkään ole syvemmin perehtynyt autolainoihin, mutta ainakin pikaisesti eri pankkien laskurit antavat suuremmat kuukausierät ja kokonaiskustannukset kuin autoliikkeestä saatava rahoitus. Tunnen hyvin ihmisiä, joiden mielestä autoa varten ei tulisi ottaa lainaa, koska se on huono sijoitus ja arvo laskee nopeasti. Näin tavallisena työläisenä, perheen ainoana aikuisena, minulla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta suoraan ostoon. Onneksi saan vanhasta autostani edes hiukan välirahaa. Laskeskelin, että voisin ottaa lyhyemmänkin maksuajan, mutta suunnittelen neljän vuoden lainaa, jotten vedä taloutta liian kireälle. Voinhan mahdollisuuksien mukaan maksaa useamman erän kerralla. Tiedän, että loppusumma olisi edullisempi, jos alunperin ottaisin lyhyemmän maksuajan. Minun kuitenkin täytyy ottaa huomioon, että noin 200 euroa kuukaudessa kiinteänä kuluna on pidemmällä tähtäimellä paljon.

Pörssiyhtiöiden tulosjulkistukset ovat käsillä. Seuraan niitä mielenkiinnolla, vaikken vielä osaakaan hahmottaa kaikkia asioita pitkälle tulevaisuuteen. Tällä hetkellä kiinnitän luonnollisesti eniten  huomiota osinkoihin. ”Omat” yhtiöni onneksi näyttävät maksavan ihan hyvin.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Ostosten keskittäminen?

En usko ”keskittäminen kannattaa” –mainoslauseeseen. Ei se ainakaan minun kohdallani pidä paikkaansa, en koskaan saa niin paljon bonuksia, että sillä summalla kattaisi hintaeron, jonka voitan ostamalla mahdollisimman paljon muualta. Suosin nykyisin usein Lidliä, koska ainakin minun ostoskorini tulee siellä halvemmaksi. Toki valikoima on rajallinen, mutta usein on hyviä tarjouksia, jos vaan kelpaa se, mitä hyllyssä on. Valitettavasti ihan kaikkea en Lidlistä löydä, joten teen täydennysostoksia S-ryhmän liikkeissä, lähinnä Prismassa. Siirrän joka kuukausi tilipäivänä tietyn summan S-tilille ja käytän ne S-ryhmän toimipaikoissa. Se helpottaa menojen budjetointia ja seurantaa.

Luonnollisesti minulta löytyy S-Etukortti (maksuttomalla Visalla, tottakai), ja kerään edes hiukan bonuksia. S-pankki tarjoaa nykyisin mahdollisuutta sijoittaa bonukset suoraan heidän rahastoihinsa. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten edes perehtynyt rahastoihin sen syvällisemmin, mutta klikkasin bonukseni ohjautumaan suoraan niihin. Rahallisesti bonukseni ovat sen verran vähän, etten niitä kuukausittain kaipaa, joten ajattelin katsoa, mihin tämä uusi bonusten käyttötapa johtaa. Ja koska on kyse minusta, valitsin tietenkin korkean riskin rahaston. Se ei pelaa, joka pelkää.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Haasteita ja maksuhäiriöistä

Olen suunnitellut itselleni taloushaastetta, mutta en vaan vielä tiedä, mikä se olisi? Säästöjen tuplaus kesään mennessä on mahdotonta. Ostolakkokaaan ei kohdallani toimi, koska en yleensäkään ostele huvikseni. Olisiko jollain joku idea? Olen valmis laittamaan itseni likoon.
Onko jollain käytössä sähköinen säästöpossu? Se, jossa aina kortilla maksaessa menee tietty summa säästöön? Olen harkinnut sitä, maksan lähes aina kortilla, joten siinä voisi huomaamatta kertyä säästöön.
Maksuhäiriöiden määrä on lisääntynyt, erityisesti nuorilla miehillä. Tiedän, että on tilanteita, joissa ihminen ei edes ole itse aiheuttanut merkintää itselleen (on käsittämätntä, että joku voi tahallaan tehdä niin, että läheinen saa merkinnän). Mutta suurin osa on varmasti aivan itse aiheutettuja, enkä ymmärrä sellaista. Menot pitää sovittaa tulojen mukaan, eikä laskujen maksamatta jättäminen ole mikään ratkaisu, yleensä asiat saa soviteltua, kunhan on ajoissa liikkeellä. Velaksi ei tule elää, eikä sekaantua varsinkaan pikavippeihin. Usein tuntuu, että monilla on ihan perusjutut pielessä talousasioissa, joskus on karsittava kulutusta, elleivät tulot riitä. Täällä on laskuri, jossa voit tarkistaa oman alueesi maksuhäiriöisten määrän. Minun lähistössäni maksuhäiriöitä on hieman keskimääräistä vähemmän, mutta hurraa -huutoihin ei ole aihetta.
Autoni on rikki, ja olen kyllästynyt jatkuvaan huollossa ramppaamiseen. On aika tullut vaihtaa auto. Valitettavasti minulla ei ole tarpeeksi rahaa säästössä, joten joudun ottamaan lainaa. Mistä autolaina kannattaa ottaa? Pankista, autoliikkeestä, vai jostain muualta? Tähän kysymykseen joudun paneutumaan kunnolla, koska en halua maksaa turhasta.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Pitkästä aikaa!

Kylläpä aika rientää!
Talousasiat ovat olleet koko ajan yksi ykkösjutuista elämässäni, mutta on jäänyt näiden sivujen päivitys liian vähälle. Harmi sinänsä, koska ajatuksia ja ideoita on koko ajan.

Osakkeista sen verran, että olen aika vähän viime aikoina ostanut niitä, mutta muutamia aloittelijan näkökulmasta tehtyjä mielenkiintoisia huomioita olen tehnyt. Joskus osakkeet lisääntyvät ”itsestään”, kun yhtiöt jakaantuvat. En nyt tarkoita rahallista arvoa, vaan lähinnä määrää. Toivottavasti ajan kuluessa myös viivan alle tulee suurempia summia. Salkkuni on muutenkin ihan mukavasti plussalla, en olisi millään tavallisella tilillä saanut vastaavaa summaa kasaan näin lyhyessä ajassa. Toinen huomio on se, että yhtiöt maksavat tililleni pitkin vuotta, on mukava huomata, että pikkusummia ilmestyy silloin tällöin. Tiedän, että se kuuluu osakemarkkinoiden luonteeseen, mutta muistutan edelleen, että olen aloittelija ja koen näitä asioita ensimmäistä kertaa.


Rahastoihin en ole sijoittanut pitkään aikaan. Tietysti silti seuraan omien sijoitusteni kohtaloa. Ihan hyvältä näyttää, perinteisellä tilisäästämisellä en olisi näihinkään lukuihin päässyt, joten olen tyytyväinen.

Juoksevat, välttämättömät menot tuntuvat vain kasvavan. Säästöön jää yhä vähemmän, vaikken kuluta enempää kuin ennenkään. Voi joidenkin mielestä kuulostaa typerältä, mutta olen taas nostanut veroprosenttiani, jotta saan  palautuksia. Ei varmaan ole järkevää "lainata" omia rahojaan noin vaan valtiolle, mutta sillä tavalla saan hiukan enemmän säästöön, ja isomman potin kerralla. Minulle se sopii, kaikille ei.

Tavallisen palkansaajan ei mielestäni ole helppoa rikastua. Ei perinteisellä työnteolla saa mitään kummempaa aikaan. En minä ainakaan. Olen erittäin iloinen, että lähdin mukaan verkostomarkkinointiin, koska sitä kautta minun on mahdollista saavuttaa hieman enemmän, ja päästä lähemmäs tavoitteitani. Riskiä en pelkää (en muuten uskaltaisi osakkeillakaan käydä kauppaa), mutta onneksi sitä ei tässä sivutyössäni edes ole. Ei myöskään velvoitteita tai vaateita, voin tehdä omien kykyjeni mukaan, ja loppupeleissä vain taivas on rajana. Parasta on tietysti upeat tuotteet, jotka tukevat terveellisiä elintapojani.Kunpa useammat ihmiset unohtaisivat ennakkoluulonsa ja rohkenisivat tarttua tilaisuuteen!